Tämä jos joku kannattaa aloittaa heti kun vain kykenee. Samoin kun ihan ekat vaunukävelyt jännittivät, niin myös eka kerta bussissa ja ratikassa jännitti myös aivan sairaasti =) Mulle oli myös tärkeää, että mieheni oli ekoilla kerroilla messissä, uusia tilanteita on helpompi käydä läpi yhdessä. Hieman pelkäsin miten homma lähtee luistamaan, sillä meillä ei ole autoa (eikä toivottavasti tule olemaan, ainakaan omaa. Onneksi uudet auton vuokraus-, ja käyttömahdollisuudet kehittyvät koko ajan). Liikkuminen on kuitenkin mennyt ihan superhyvin. Olen kokenut julkisillaliikkuja eli sinänsä tuttua puuhaa, mutta kyllä toi rattailla liikkuminen tuo ihan oman vivahteensa.  Pelkäsin hieman kauhutarinoita, joissa ihmiset tunkevat neuvomaan ja arvostelemaan, jos lapsi inahtaakaan bussissa tai jos olemme muiden tiellä.…