Reissailua

Hauska perhepäivä Tallinnassa

Vauva peesiin ja laivalle! Näin tää reissu lyhykäisyydessään meni =D Noei. Kyllä me onneksi muutakin päästiin tekemään.

Syöttäminen sujui helpoiten pelikoneiden tuoleilla. Olihan se vähän outoa, mut hei elämä on!

Laivamatka Eckerölinella vauvan ja rattaiden kanssa meni suht mukavasti. Henkilökunta oli ystävällistä, hisseissä oli jonoa ja jengi veti bisseä ja tiukkoja ysiltä aamulla. Mut tämänhän on jo tuttua huttua. Uusina juttuina tulivat tietysti hoitohuoneet, niitä oli kivasti sekä miesten, että naisten puolella ja tosi siistissä kunnossa. Aamulla käytävät olivat sen verran vielä rauhalliset että käppäilimme ympäriinsä tunnin ja sitten istuimme loppuajan aamiaisbuffassa, homma toimi oikein mukavasti. Vauvamme on kunnon seuraihminen, joten kaikki hälinä ja hymyilevät ihmiset olivat hänelle täydellistä viihdykettä.

Maissa, kuten kaikki muutkin suomalaiset ja varmaan muunkinmaalaiset, suuntasimme ensimmäiseksi katsastamaan Fotografiskan näyttelyt. Kun vähän kiertelimme matkalla saimme vauvalle ajan sopiviin päikkäreihin. Onneksi museo löytyy Telliskiven alueelta, siinä samalla pääsin käymään lempparikaupoissani Loomelinnakissa. Haimme myös nopeasti pientä purtavaa ihanasta kauppahallista samalla ostaen muutamat tuliaiset kotiinviemisiksi. Kauppahallia suosittelen kaikille, sieltä löytyy herkkuja, joita haluaa viedä ihan kotiinkin asti. Tällä kertaa kävimme ostamassa muutamat lahjayllätykset So Brooklyn kahvila-puodista. Siis niin ihana mesta, myös brunssille! Löysin myös ainakin itselleni uuden kirppiksen Pudel barin yläkerrasta ja samassa rakennuksessa oli myös pienempi valokuvagalleria.

Fotografiskassa pääsi rattailla kivasti kaikkialle ja hoitohuone oli myös kunnossa, lapset ja vauvat otettiin myös oikein ystävällisesti vastaan. Näyttelyt olivat himmeästi valaistu ja äänieristys sellainen, että kaikki randomkiekaisut eivät todennäköisesti häirinneet ketään. Näimme kolme aivan mahtavaa näyttelyä, ensimmäinen täynnä James Nachtweyn uskomattomia kuvia maailman eri kolkista, eri ajoilta. Teemana kuvissa olivat kaikki kriisit mitä ihminen on käynyt lähihistoriassa läpi; sodat, nälänhätä, sairaudet, pakolaisuus eli tarinat olivat erittäin surua ja pelkoa herättäviä, mutta samalla todella kauniita. Loppua kohden mulla meni jotenkin vähän shokin puolelle ja oli pakko siirtyä toiseen näyttelyyn. Ikinä ei tollaista ihan fyysistä reaktota ole tullut, vaikka sotakuvia olen nähnyt aiemminkin. Uskoisin, että oman lapsen pitäminen sylissä samalla kun näki kuvissa vanhempien pitävän sylissä omaa, kuollutta lastaan aiheutti tämän. Näyttely oli kuitenkin tärkeä nähdä eikä se mässäillyt ihmiset hädällä, vaan toi ne näkyviin hienotunteisella tavalla. Menneisyyttä ei saa unohtaa, jotta emme toista samoja kauheuksia tulevaisuudessa. Toinen näyttely sisälsi mielenkiintoisia kuvia maailman elokuvatähdistä, hienoja nekin, mutta toisella tavalla. Kuvat avasivat tutuista henkilöistä uusia ulottuvuuksia. Kolmantena näyttelynä oli taideasetelmia merten muovijätteistä, tosi upeita kuvia, kaamea aihe tämäkin.

Valokuvanäyttely sai aikaa voimakkaita tunteita

Tellsikivessä seikkailun jälkeen suuntasimme bussilla Noa ravintolaan, se on ollut jo vuosia lemppariravintolani. Siellä on vietetty juhlaa ja ihania iltoja vaikka millä kokoonpanoilla. Joten, tottakai halusimme myös viedä vauvan hänen ensimmäisellä reissullaan paikan päälle. Ravintolahan ei mikään esteettömyyden huipentuma ole, mutta saimme kaiken kyllä järjestettyä. Ja, täälläkin oli hyvät hoitotilat. Saan hyvistä hoitohuoneista nykyään ihan suurettomat kiksit, siksi vauhkoilenkin niistä näissä blogeissa =)

Olen aiemmin matkustellut Tallinnassa ratikalla, mutta bussi oli uusi tuttavuus. Halusimme testata niitä nyt kun menimme yhdessä, niin ei tarvitse yksin säätää, jos menisi vaikeaksi. Toiseen suuntaan bussissa oli portaat, mutta rattaat sai ottaa sisälle, eikä tarvinnut jättää alaboksiin. Homma meni oikein siististi. Tallinnassa saa matkustaa ilmaiseksi alle 3-vuotiaan lapsen kanssa. Toiselle vanhemmalle lippu maksoi noin 1,5€. Takaisin päin matkustimme matalalattiabussilla ja homma luisti tosi hyvin. Aion jatkossakin käyttää busseja ja muuta julkista liikennettä Tallinnassa, se toimii ainakin yhtä hyvin kuin stadissa, osittain jopa paremmin ja ainakin nopeammin. Google mapsin kautta aikataulut ja ohjeet sai luistavasti niin kuin aina. Ja liput saa muuten ostettua helposti myös etukäteen tallinn.pilet.ee

Illalla suuntasimme takaisin Helsinkiin laivan loungeluokan tilassa. Paikka tähän tilaan maksaa parikymppiä lipun hinnan päälle ja olen tämän ensikokeilun jälkeen vahvasti sitä mieltä, että se kannatti. Varma oma (mukava!) istumapaikka, vauvalle rauhaisa nukkumanurkka, pientä purtavaa ja juomaa, ok wifiyhteys ja laturipaikkoja. Pari tuntia kului rennoissa ja mukavissa merkeissä koko jengillä!

Loungessa oli hyvä hengailla, rauhallista oli vaikka muutama seurue olikin juhlameiningeissä viinihanan vieressä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: